Unarinperän Metsästysseura juhli 40 vuottaan peijaisten merkeissä

 

Rhy:n ansiomerkkien saajat vasemmalta Karjalainen Aarne, Mikkola Ari, Kumpula Heikki, Kumpula Ilpo, Päämaa Kari, Niemelä Antti, Jaakola Päiviö Niemi Heimo sekä rhy:stä Kuusela Kaarlo, Vaara Veikko sekä takana Kustula Tuomo.

Unarinperän Metsästysseura vietti 40-vuotisjuhlia ja hirvipeijaisia Kieringin kyläseurantalolla. Ohjelmassa oli puheita, runoja, kertomuksia ja yhteislaulua, säestäjänä Leo Vierelä.

Tapahtumaan osallistujia oli yli 100. Ohjelmasta nautittiin syöden maukasta karjalanpaistia ja juoden kakkukahvia. Innokkaita talkoolaisia oli lähes 30.

Seuran puheenjohtaja Heino Keinotie kertoi seuran syntyneen kylien tahdosta perustaa yhteinen metsästysseura. Perustavassa kokouksessa, joka pidettiin 10.12.1972, mukana olivat seuraavien kylien metsästäjät; Unarin-Luusuasta, Kukasjärveltä, Uimaniemestä, Murtomaasta ja Kieringistä. Myöhemmin Kukasjärvi ja Unarin-Luusua erosivat, perustaen omat metsästysseuransa.

Puheenjohtaja totesi avauspuheessaan, että oli hyvä ja kauaskantoinen ratkaisu perustaa lähikylien yhteinen metsästysseura. Tällä tavoin on saatu iso yhtenäinen vuokramaa-alue helpottamaan metsästystä.

40 -vuoden aikana hirvien määrä on huomattavasti runsastunut. Hirvi on monelle seuralle tärkein riistaeläin. Maanviljelyksen ja metsätalouden muutos, Lapissa avohakkuut ja runsaat taimikot, sekä petojen väheneminen vaikuttivat siihen, että hirvelle tuli luonnossa lisää tilaa ja ruokaa. Myös riistan hoidolla on ollut siihen merkitystä.

Seuralla on yhteinen Huotarivaaran ampumarata Naakijoiden kanssa. Ampumaradasta onkin tullut molempien seurojen hyvän yhteistyön voimannäyttö. Yhteistyöllä on saatu ampumaradasta toimiva ja siten seurakohtaisia kustannuksia pienennettyä ja seurakohtaista talkootyötä kevennettyä.

-Lapin Rhy:n ja metsästysseurojen on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä ja aktiivisesti puolustettava meidän etuja, kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden säilymisessä ja torjuttava vapaan metsästysoikeuden kaventaminen, muistutti Keinotie

Riistanhoitoyhdistyksen onnittelut juhlaan toivat Veikko Vaara, Tuomo Kustula ja Kaarlo Kuusela. He korostivat, että Suomen riistakeskusten perustamisen jälkeen metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten välinen aktiivinen ja tiivis yhteistyö on entistä tärkeämpää paikallisten metsästäjien edunvalvonnassa.

Riistanhoitoyhdistys muisti tilaisuudessa ansiomerkeillä seuraavia jäseniä: Kumpula Ilpo, Päämaa Kari, Kumpula Heikki, Niemi Heimo, Mikkola Ari, Niemelä Antti, Karjalainen Aarne ja Jaakola Päiviö.

Unarinperän Metsästysseura muisti viirillä seuraavia jäseniä: Niemi Eino, Vierelä Arvo, Nikkinen Risto, Granroth Lauri, Karjalainen Aarne, Kumpula Risto, Mikkola Panu, Granroth Ari, Vaara Veikko, Lotvonen Jari, Niemelä Antti ja Sassali Kati.

Myöskin naapuriseurat muistivat juhlivaa seuraa.

Ari Mikkola kertoi; mielenkiintoisesta ja jännittävästä metsästystapahtumasta. Hän kohtasi haavoittamansa karhun silmätysten, vain muutaman metrin päässä. Karhun miettiessä hyökätäkkö vai paeta, onneksi pakeni. Ari kuitenkin koiransa avustamana sai karhun lopetettua.

Toisenlaisesta karhunpyynnistä kertoi Aarne Karjalainen. Aarnen kirjoittama hauska fiktiivinen tarina  kertoi unessa nähdystä karhunpyynnistä otsakkeella: Dementtiaako vai vanhuuden höperyyttä.

Maija Mäntylä lausui hauskan runon Pekka pojasta. Puheitten lomassa laulettiin yhteislauja Leo Vierelän säestämänä.

-Metsästys täällä on meille ikimuistoinen nautintaoikeus. Sen myötä meillä on vahva metsästyskulttuuri, joka on yhtä arvokas, kuin mikä tahansa muu kulttuuri. Metsästysseuran toiminnassa mukana oleminen tarjoaa nuorisollekin monipuolista harrastusta. Opitaan mm. riistanpyyntiä, -hoitoa ja luonnossa liikkumaan, sekä sosiaalista kanssakäymistä, painotti seuran puheenjohtaja Heino Keinotie.

Unarinperän Metsästysseuran kylienväestön hyvä yhteistoiminta sekä talkootyö on voimavara, jolla seura pysyy kehittyvänä ja elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua sisään voidaksesi kommentoida.