Pyyteetön laulu vanhusten hyväksi toi kulttuuripalkinnon

Ritva Haapaporras on johtanut ja säestänyt lauluryhmä Satunnaisia viisi vuotta. Lauluryhmä esiintyy pääasiassa vanhuksille Sodankylässä. Lauluryhmä koostuu itsekin seniori-ikäisistä.

Pyyteetön laulu vanhusväestön hyväksi ja iloksi toi tänä vuonna kulttuuripalkinnon Ritva Haapaportaalle ja Satunnaiset –lauluryhmälle. Sivistyslautakunnan myöntämä palkinto luovutettiin huomionsaajille Itsenäisyyspäivän juhlassa torstaina.

Lauluryhmä Satunnaiset, johtajanaan ja säestäjänään Ritva Haapaporras on toiminut yhdessä pian viisi vuotta. Lauluryhmä esiintyy Sodankylässä varsinkin erilaisissa hoitoyksiköissä olevien ikäihmisten iloksi ja myös laulattaa heillä vanhoja tuttuja sävelmiä.

Lauluryhmä itsekin koostuu suurelta osin seniori-ikäisistä. Sivistyslautakunta katsoi ryhmän tekevän arvokasta ja pyyteetöntä työtä vanhusväestön hyväksi, jossa kiitos on nyt paikallaan.

Iloksi ja virkistykseksi

Lauluryhmän johtaja Ritva Haapaporras on iloinen ryhmän saamasta tunnustuksesta. Tällaista huomionosoitusta ei kukaan osannut ennalta odottaa.

-Hyvältä tällainen tuntuu. Tulee tunne, että lauluryhmän vapaaehtoistyötä arvostetaan, kiittää Haapaporras.

Satunnaiset lauluryhmään kuuluu 18 laulajaa, joiden ikä vaihtelee 60:n ja reilun 80:n ikävuoden välillä. Kaiken esiintymisen ja laulamisen ideana on virkistys ja ilo.

-Haluamme virkistää kuulijoita, vanhuksia, mutta sen lisäksi myös itseämme. Jos tilaisuuteen joskus vähän nuutuneina mennäänkin, sieltä lähtiessä kaikki niin esiintyjät kuin kuulijatkin ovat kuin toisia ihmisiä, virkistyneitä ja iloisia, hymyilee Ritva.

Ohjelmassa vanhat laulut

Satunnaiset lauluryhmä esiintyy Sodankylässä runsaasti. Vanhat laulut raikuvat usein niin Hannuksenkartanossa, Helmikodissa, Nutukkaassa kuin terveyskeskuksessakin. Silloin tällöin laulumatkoja tehdään pitäjällekin. Ryhmä on käynyt laulamassa muun muassa Suvannossa. Lokassa, Unarinluusuassa ja Luostolla. Kaikkialla vastaanotto on ollut innostunutta, ainakin jos sitä mitataan taputusten määrissä.

Ritva Haapaporras kertoo, että tilaisuuksissa laulettavien laulujen runko vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Syksyisin laulutilaisuuksissa kuullaan tunnelmallisia syksyn lauluja, joulun lähestyessä tietysti joululauluja. Auringon pilkahdellessa ja hankia hiihdellessä vuorossa ovat kevätlaulut ja loppukeväästä kesän odotukseen liittyvät laulelmat.

Tärkeää on, että laulutilaisuuksissa vanhukset voivat laulaa ryhmän mukana. Tämä selitetään kuulijoille joka kerta ja monet yhtyvätkin lauluihin täysin siemauksin.

-Me laulamme erityisesti vanhoja lauluja. Monet laulut saattavat olla 50 -70 vuotta vanhoja, jopa vanhusten kouluajoilta peräisin olevia lauluja. Kun vanhukset laulavat mukana saattavat laulut tuoda mukanaan heille muistoja menneiltä ajoilta ja ajatuksia vanhoista asioista, toteaa Ritva.

Lausunta elävöittää

Tilaisuudet, joissa lauluryhmä esiintyy, eivät ole kuitenkaan ohjelmallisesti rakennettu pelkästään laulun varaan.

-Meillä on ryhmässä mukana muutamia erittäin hyviä lausujia. Vähän tilanteesta riippuen laulujen väliin pyritään sijoittamaan lausuntaan, mikä elävöittää kokonaisuutta oivallisesti. Jouluaikoina lauluihin voidaan liittää mukaan leikkejäkin, selittää Ritva Haapaporras.

Ritva Haapaporras toimi työelämässä viimeiset kahdeksan vuotta päätoimisena musiikinopettajana  Sodankylässä. Työelämän hänkin tosin on jättänyt jo parikymmentä vuotta sitten, mutta kuoro-opinnot aikoinaan Klemettiopistossa Harald Andersenin johdolla ovat tehneet häneen lähtemättömät jäljet. Nyt opintojen hedelmää kannetaan vanhusten hyväksi Sodankylässä.

Yhteisen tekemisen meininkiä

Lauluryhmän johtaja on useissa yhteyksissä kuuluttanut, että kuoroon ei ole pääsykokeita. Mukaan voi tulla koska vain. Tietysti jonkinlaisen laulutaidon omaaminen on hyväksi, mutta tärkeää on myös yhteisen tekemisen meininki eli yhteishenki.

-Porukka on pysynyt hyvin koossa kaikki vuodet. Kun kuorolaisiin tutustuu voi huomata, että he ovat aikalailla iloisia, kantaaottavia, nauravaisia ja eläviltä tuntuvia vanhuksia, joilla huuli lentää. Ei kai kuoroihin muita tulekaan kuin mukavaa porukkaa. Miehiä vain saisi olla kuorossa enemmän, tuumii Ritva Haapaporras.

Lauluryhmä Satunnaiset harjoittelee ohjelmistoaan viikottain. Sessiossa vierähtää yleensä parikin tuntia. Ryhmän harjoittelupaikka on Hannuksenkartanossa.

-Hannuksessa on hyvä harjoitella. Mutta jos ajatellaan lauluharjoittelun kehittämistä niin tilat, joissa olisi mahdollisuus koneen avulla heijastaa sanat ja nuotit isolle kankaalle, olisi laulun oppimisen kannalta tärkeät. Ja myös se, että voisi nauhoituksesta kuunnella, miten laulu meni, kehittäisi laulamista paljon, mainitsee Ritva Haapaporras.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua sisään voidaksesi kommentoida.