Lapin matkailun kasvulla ei ole kattoa

Hotellinjohtaja Pekka Kuusiston mukaan Lapin matkailun kasvuun on edelleen erinomaiset mahdollisuudet. Itseasiassa kattoa kasvulle ei ole olemassa.

Lapin matkailu on kasvanut viime vuosina huikeisiin mittoihin. Herkkänahkaisimmat puhuvat jo majoituspaikkojen roimasta ylikapasiteetista. Hotelli Luostotunturin uusi johtaja Pekka Kuusisto tyrmää tällaiset puheet ja pistää ne tietämättömyyden tiliin.

-Majoituskapasiteettia on paljon, sillä sitä on rakennettu sesonkiaikoihin mitoitettuna. Lapin matkailun kasvuun on silti edelleen edellytyksiä. Maailmassa ei ole Skandinavian lisäksi kovin monia alueita, joissa vastaavanlaista eksotiikkaa tai talviolosuhteita voidaan hyödyntää tehokkaasti.

-Lapin talviolosuhteet ja muiden eri vuoden aikojen omat erityispiirteet ja erikoisesti Lapin puhtaus ovat tekijöitä ja vahvuuksia, jotka mahdollistavat matkailun kasvun kauas tulevaisuuteen. Minusta matkailun kasvulla ei ole kattoa näköpiirissä tällä hetkellä, toteaa Pekka Kuusisto.

Pekka Kuusisto aloitti Hotelli Luostotunturin johdossa elokuun puolivälistä. Hänellä on entuudestaan hyvä  tuntuma Lapin matkailunäkymiin, sillä viimeiset viisi vuotta hän toimi hotellinjohtajana Ylläs Saagassa.

Kuusisto muistuttaa, että useat Lapin matkailuun vaikuttavat tekijät ovat globaaleja kysymyksiä. Hän listaa tärkeiksi ilmaston lämpenemisen vaikutukset sekä lentomatkailun tulevaisuuden sellaisenaan. Molemmat kysymykset ovat Lapin matkailun kannalta erittäin merkityksellisiä. Lapin matkaijoista 40 prosenttia tulee ulkomailta.

Kohderyhmä ulkolaisissa

Pekka Kuusisto pitää Luoston matkailualuetta hyvin mielenkiintoisena ja viehättävänä alueena toimia. Luosto on vahva omassa markkinakentässään. Hotelli Luostotunturi on keskittynyt päämarkkinoinnissaan ulkomaisiin asiakkaisiin, kotimaa on jätetty tietoisesti vähän taka-alalle.

-Ulkomaisten suosiossa olemme siksi, että Luosto on vieläkin aitoa Lappia. Luostoa ei ole rakennettu kuten matkailukeskukset yleensä on rakennettu. Alueelta löytyy luonnon läheisyyttä yllin kyllin. Ulkolaiset matkailijat tulevat tännä kokemaan Lapin tunnelmaan, eivät niinkään laskettelemaan, vaikka sellaisiakin joukosta löytyy, kertoo Kuusisto.

Matkailullisesti meneillään oleva aika loka-marraskuussa Pekka Kuusisto myöntää yhdeksi vuoden vaikeimmista.

-Ruskan ja talven välissä on vaikea myydä hotellia, mutta nyt hotelli on onneksi lähes täynnä japanilaisia vieraita, joille revontulet ovat ykkösasia, hän mainitsee.

Tärkeää sisältö, ei seinät

Luosto ei ole jo kokonsa vuoksikaan Suomessa esillä samalla tavalla kuin suuret matkailukeskukset. Isot matkailukeskukset kehittyvät voimakkain askelin usein uutuuden antamalla imulla. Uusi kiinnostaa aina matkailevaa väkeä, mutta se jättää samalla hyviä mahdollisuuksia pienemmille matkailukeskuksille.

Matkailukeskusten petipaikkojen määrissä on valtavat erot. Levillä petipaikkoja on 25.000, Ylläksellä 23.000, Saariselällä 18.000 kun taas Luostolla 4500 ja Pyhätunturillakin 5000.

-Meidän ei tarvitse yltää tuollaisiin paikkamääriin. Hallittu kasvu on paljon parempi vaihtoehto jo matkailukeskuksen imagon vuoksi, kiteyttää Pekka Kuusisto.

-Asiakas tulee matkailukeskukseen hakemaan lomalleen sisältöä, ei seiniä. Siinä on Luoston vahvuus kotimaisittainkin. hän jatkaa.

Sodankyläläiset kiinnostuneet Luostosta

Pekka Kuusisto pitää Luoston ja Pyhätunturin yhteistyötä tärkeänä asiana matkailualueelle. Yhdessä alueet järjestävät mm. koulutusta, edunvalvontaa, erilaisia hankkeita ja jopa osittain markkinointiakin, vaikka pääkohderyhmät ovatkin erilaiset.

Hotellinjohtaja on ilahtunut sodankyläläisten mielenkiinnosta Luostoa kohtaan. Hän on pannut merkille, että erityisesti viikonloppuisin paikkakuntalaiset käyttävät matkailualueen palveluja tai luontoa merkittävästi vapaa-aikansa vietossa.

-Luostolla on saavutettu yhteys kuntalaisten ja matkailukeskuksen välillä paljon paremmin kuin esimerkiksi Ylläksen alueella Kolarissa. Se on hieno juttu, joka antaa kannustusta palvelujen ylläpitäjille.

Hotellinjohtaja itse asuu Luoston alueella niin ikään. Hän on hankkinut perheineen omakotitalon Kitisen varresta kymmenen kilometrin päästä työpaikastaan. Perheeseen kuuluu kotitalousopettajavaimo ja kolme lasta.