Nordean johtaja Seppo Kotikangas: Maksuliikenteestä 97 % tapahtuu jo sähköisesti

Konttorinjohtaja Seppo Kotikankaan mukaan muutaman vuoden sisällä Suomessakin mahdollisesti siirrytään käytäntöön, jossa pankit eivät käytä käteistä rahaa enää ollenkaan. Käteistä saisi kauppojen kassoilta, kuten Norjassa nykyään.

Seppo Kotikankaan, 45, ura pankinjohtajana sattuu mielenkiintoiseen vaiheeseen suomalaisessa pankkielämässä. Hänen aikanaan maksuliikenne pankkitiskiltä on siirtynyt lähes kokonaan sähköiseen asiointiin. Tällä hetkellä jo yli 97 prosenttia kaikesta maksuliikenteestä hoidetaan sähköisesti.

Valtaosa sodankyläläisistäkään ei ole käynyt pankin tiskillä pitkään aikaan. Suurin osa konttorissa asioinnista liittyy laajempiin tarpeisiin.

-Palveluja haetaan pankista nykyisin lainoissa, säästämisessä ja muissa laajempaa neuvontaa koskevissa asioissa. Palvelujen kysyntä on suoraan verrannollinen siihen, paljonko väkeä on pankissa töissä ja miten heidän työpanostaan kohdennetaan, toteaa Kotikangas.

Tästä syystä kassapalvelua suoraan pankin tiskiltä on saatavissa maanantaiaamupäivisin. Muina aikoina ja muissa asioissa pankin henkilökunta palvelee ajanvarauksella. Ajanvarauksen voi hoitaa käymällä konttorissa tai soittamalla palvelunumeroomme 0200 3000 paikallispuhelun hinnalla. Verkkopankkitunnuksin tunnistautuen palvelu puhelimessakin on sujuvampaa.

Seikka mikä on rajoittanut pankkiasiakkaiden siirtymistä sähköiseen asiointiin on tottumattomuus laitteiden käyttöön. Epäluulo tietokoneisiin ja maksupäätteisiin väistyy, kun rohkeasti päättää opetella laitteiden käytön. Pankkilaiset mielellään auttavat ja opastavat tässä.

-Olen itsekin ollut lukuisat kerrat neuvomassa laskunmaksu- ja käteisautomaattien käytössä ja kyllä se on monesti hurraa –huudoin palkittu, kun työssä on onnistuttu, hymyilee Seppo Kotikangas.

Käteisliikenne kauppoihin ehkä lähivuosina

Konttorinjohtaja Seppo Kotikangas arvioi, että Suomessa siirrytään muutaman vuoden sisällä käytäntöön, jossa käteisen käsittely siirtyy pääosin pankeista vähittäiskauppaan, eivätkä pankit käsittele käteistä rahaa juuri lainkaan. Tälläiseen järjestelmään on totuttu jo Norjassa.

-Esimerkiksi Pohjois-Norjassa kaupat hoitavat käteisen rahan liikenteen kokonaan. Sirukortin avulla asiakas voi nostaa kaupan kassalta rahaa tai myös tallettaa rahaa pankkitililleen. Norjan järjestelmä on toimiva ja miksei se olisi hyvä systeemi Suomessakin, toteaa pankinjohtaja.

Ajanvarauspalvelu lisääntyy

Nordean Sodankylän konttori siis lisää edelleen ajanvarauksella tapahtuvaa palvelua. Yhä useampi kohtaaminen asiakkaan kanssa koskee niin laajaa asiaa, että keskustelu kestää jopa puolesta tunnista tuntiin.

Seppo Kotikangas kertoo, että konttorihenkilökunnan asiakastapaamisten määrä vaihtelee suuresti päivästä toiseen. Asiakasmäärien ennustaminen on osoittautunut hankalaksi, jolloin neuvontapalvelu jopa ruuhkautuu ajoittain.

Kotikankaan mukaan pankki tarjoamalla enemmän ennalta sovittuja neuvonta-aikoja välttää jonotuksen.

-Voimme valmistautua paremmin ennalta sovittuun tapaamiseen, jolloin pankkiasioiden hoito itse tapaamisessa käy sujuvammin. Lisäksi asiakkaat ovat antaneet palautetta, että he itsekin voivat ajanvarauksessa sovittujen asioiden myötä pohtia pankkiasioitaan ennen oman neuvojansa tapaamista, mainitsee Seppo Kotikangas.

-Ajan varaaminen kannattaa aina. Toki Sodankylän konttorikin palvelee mahdollisuuksien mukaan edelleen akuuteissa tilanteissa heti, kuten esimerkiksi uuden kortin tai verkkopankin tunnuslukujen tilaamisessa, lupaa Kotikangas.

Seppo Kotikangas on työskennellyt Nordean Sodankylän konttorinjohtajana joulukuusta lähtien. Sodankylän lisäksi hän toimii konttorinjohtajana myös Ivalossa. Sodankylän konttorissa on viisi työntekijää.

Vaikka ajat ovat talouden kannalta olleet kovat, konttorinjohtaja Kotikangas pitää Sodankylän tulevaisuutta hyvin valoisana. Vireän keskuksen ympärille on rakentumassa kaivosten kehää ja varuskuntaakin kehitetään.

-Sodankylän kehitys luo positiivisia näkymiä koko yläperälle. Kaivostoiminnan myötä rakentaminen on vilkastunut asuntopuolellakin, mitä on pidettävä hyvin merkittävänä taloudellisena signaalina. Se jo mikä näkyy ja tuntuu pankkitoiminnassakin, mainitsee Kotikangas.